En ala hirveesti spelkuloimaan täst asiasta täällä, mutta sen voin kertoo että juhannus oli paska ja todennäkösesti se ei tuu enää olee ainakaa meijän perheelle juhlapäivä. Nyt pitää käydä ostaamassa musta mekko ja hautajaiset kahen viikon sisällä. Tää ei voi olla todellista, ei vaan voi.
Tääl ei pahemmin olla saatu nukuttuu, muuta ku lääkkeen voimin, mutta päivä kerrallaan. Miloki oli päivän pidempään hoidossa ku mitä tarkotus oli mutta tänää jo tulee takas. Mähän sen joudun nyt varmaanki ainaki kuukauden hoitaa ku murulla on käsi murtunu ja paketissa.
Nyt ei pysty kirjottaa enempää, mut tääl mennää päivä kerrallaan.
Otan osaa, mitä ikinä onkaan tapahtunut. Voimia! <3
VastaaPoistaSurullista :( Voimia sulle ja miehellesi. Läheisen menetys on aina tuskallista.
VastaaPoistaNii sitä aina kelaa ettei omalle kohalle voi käydä mitää, mutta tässä sen näkee et se voi olla kuka vaan kenelle sattuu jotain.
VastaaPoistaKoitetaan jaksaa, onneks Milo on iso ilopilleri ja päivien piristys. <3